Pakanallista kasvatusta? maanantai, Mar 27 2006 

Mainiossa Populaarissa bloggattiin kristillisestä Lasten kuvalehdestä ja se palautti mieleeni tämän aamuisen, jo unohtuneen, hämärän muistikuvan, jonka mukaan havaitsin jotain outoa tarhan oveen liimatussa viikko-ohjelmassa. Nimittäin tällä viikolla oli luvassa jonakin päivänä poppamiehen vierailu. Voi perkele, tähän on täällä Itä-Helsingissä menty! Eikö ne joulutontut nyt riittäisi. Mutta oliko se tosiaan poppamies, tuo täytyy kyllä tarkistaa… /ts

EDIT: joo, kyllä siinä ohjelmassa luki "poppamiehen vierailu".

Mainokset

Musta elovena maanantai, Mar 27 2006 

Raisiogroup omistaa oikeuden kuvaan kansallispukuisesta, viljaa sirpillä korjaavasta naisesta. Näin voi päätellä siitä, HBL:n mainostoimisto teki alla olevan mainoksen, joka kuitenkin hyllytettiin äkkiä.

Raision kotisivujen mukaan Elovena-mainoksen "kansallispukuinen elonkorjaajaneito viesti vahvasti kansallistunnosta
ja tulevaisuuden uskosta itsenäisen Suomen alkutaipaleella". Mainoksen sensurointi taasen viestii pelkuruudesta ja vainoharhaisuudesta. /ts [Via Petja Jäppinen ja Schizo-Janne.]

Tvångsvenska och etnologi sunnuntai, Mar 19 2006 

Olen saanut huomata, että skandinaavisten kielten taitoni olisi saattaa jotenkin säädylliselle tasolle. Helpon ja hauskan tavan ottaa kielikylpyjä olen löytänyt verkosta. Nimittäin podcastit. Nehän ovat radio-ohjelman kaltaisia äänitiedostoja, joita voi tilata omalle koneelleen ja kuunnella sitten haluamallan hetkellä joko koneelta tai mp3-soittimesta, kts. esim. Ylen podcast-ohjeet.

Ruotsalaisia hyväksi havaitsemiani podcastingeja ovat Ruotsin radion Vetenskapsradion Historia-osuus sekä Göteborgin yliopiston Populärvetenskap otsikon alla pidetyt Akademiska kvart -"lounasluennot".

Jälkimmäisessä on ääneen päässyt ainakin pari etnologiakin, nimittäin Marie Nordberg otsikolla Man i kvinnoyrke. Att utmana traditionella könsmönster eller befästa dem sekä Barbro Johansson otsikolla Varför får barn betalt för att diska? Om vad pengaflöden inom familjen säger om barndomens betydelser. Tyypillisiä ruotsalaisen etnologian kysymyksenasetteluita, joo-o.

Minkä takia lapsille siis pitää maksaa tiskaamisesta ja muista kotitöistä? Barbro Johansson esittää haastattelututkimuksensa perusteella viisi syytä tähän: ensinnäkin työntekoa ei pidetä lapsen elämään kuuluvaksi ja sen vuoksi lapsen auttaminen vanhempien töissä halutaan korvata. Toiseksi rahan antamisella on pedagoginen funktio, halutaan että lapsi oppii rahan arvon. Kolmanneksi se kertoo siitä, että vanhempien ja lasten välinen kommunikaatio liittyy yhä enemmän rahaan (onko monetarisaatio joku oikea sana?). Neljänneksi nykyään ideaalina pidetään, että vanhemmat ja lapset keskustelisivat asioista ja pyrkisivät löytämään yhteisen ratkaisun ("alla kan bli nöjda") ilman että ketään tarvitsee pakottaa tekemään mitään ikävää. Viidenneksi rahan antamisella legitimoidaan työn teettäminen ja osoitetaan, että lasten ei tarvitse työskennellä perheen elannon eteen, vaan että vanhemmat ovat "kaksoiskompetentteja"; he voivat paitsi antaa lapsilleen mielekkäitä työtehtäviä niin sen lisäksi myös pystyvät maksamaan heille siitä.

Tuo on tosiaan aika ruotsalaista. Kuten se, että tukholmalaisen ruokakaupan hedelmäosastolla on kuulemma jaossa pikkubanaaneja: "För barnen". /ts

Second Lifen museoskene keskiviikko, Mar 15 2006 

Parina päivänä olen tutustunut Second Lifeen. Kyseessä on verkossa sijaitseva virtuaalimaailma, jossa pelaaja voi elää haluamallaan tavalla. Kaikki kohteet ovat pelaajien itsensä rakentamia maalle jonka he ovat maailmaa hallinnoivalta Lindenlabilta ostaneet. Aikuisten Habbo Hotelli siis tai ainakin ajatuksena sinne päin. Toteutus onkin ihan toista.

En ole löytänyt Second Lifen mahdollisuuksista kuin murto-osan, enkä todennäköisesti pääsekään kuin raapaisemaan pintaa. Tähän asti olen lähinnä teleporttaillut itseäni ympäriinsä ja spatseeraillut siellä täällä sosiaalisia kontakteja vältellen. Toisaalta on varmasti liuta ihmisiä, jotka viettävät Second Lifessa enemmän aikaa kuin tässä ensimmäisessä ja jotka tuntevat pärjäävänsä paremmin siinä toisessa.

Mutta jos siis on mahdollisuus elää toista elämää, mitä silloin teen? Haaa, tietysti lähden luuhaamaan museoihin. Ensimmäinen kohde, Second Life History Museum (Slurl-linkki, joka pelin ladanneille johtaa suoraan kohteeseen) dokumentoi SL:n historiaa. Tai tarkoitus olisi; näyttelyä ei näemmä ole vähään aikaan kartutettu, ja muutenkin museon toiminta-ajatus on turhan sisäsiittoinen. Siirrymme International Spaceflight Museumiin, joka onkin laaja alue täynnänsä mm. avaruusaluksien malleja. Ja tietysti ohessa on museokauppa sekä sisäänkäynnin vieressä donation boxi.

Snapshot4_001

Varsinaisia oikeiden museoiden virtuaaliversioita en Second Lifesta löytänyt, sen sijaan IBM:llä on suunnitelmia Kiinan National Palace Museumin tuottamisesta Second Lifeen. (IBM gets a second life, InformationWeek 10.11.2006). Harmillisesti missasin Museums in Second Life -ryhmän tapaamisen, joka pidettiin viime kuussa edellämainitussa avaruuslentomuseossa…

Second Lifellä on nyt puolitoista miljoonaa käyttäjää ja määrä nousee huimaa vauhtia. Kyse ei ole pelkästään hypestä vaan oikeasti merkittävästä ilmiöstä, joka SL:stäkin raportoivan Tuhat sanaa -blogin Tuijan sanojen mukaan "alkaa kuulua jo digitaaliseen yleissivistykseen". Kannatta kokeilla: pelin voi ladata koneelleen verkosta eikä sen käyttämisestä tarvitse maksaa. Varoituksen sanana tosin se, että hahmon liikuttelu on välillä raivostuttavan hankalaa – varsinkin hitaammalla yhteydellä varustetulla koneella.

Eli todennäköisesti ennen pitkää voi vierailla suomalaisessakin museossa Second Lifessa – kuka haluaa olla ensimmäinen? Tai paljonkos ne saaret siellä nyt maksaisivatkaan… pääsis mukaan museonjohtajien kesäpäiville. ehkä /ts

Kuuden sanan scifi-novelli lauantai, Mar 11 2006 

Populaari-blogista tämä lähti. Kalevala-scifiä:

Kaikki olivat luulleet sammon särkyneen lopullisesti. /ts

Kalevala-talo Väli-Pasilaan lauantai, Mar 11 2006 

Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto kerää ideoita tulevan Keski-Pasilan kehittämiseksi:

Keski-Pasila vapautuu rakentamiselle tulevaisuudessa. Aseman ympäristö on sen ydin. Mitä sinä haluat sinne? Galleriaa, glamrockia vai gourmeeta? Kappelia, kuppilaa vai keilahallia?

Arkkitehtuurikilpailut on käyty ja nyt suunnitellaan siis toimintaa. Mutta peruutetaan vähän. Pahoin nimittäin pelkään, että siinä kun Itä- ja Länsi-Pasila edustavat vuosikymmentensä arkkitehtuuria tyypillisimmillään ja tylsimmillään, sama tapahtuu myös Keski-Pasilalle. Lasia ja terästä on siis todennäköisesti tulossa.

Helsinkiin on kaivattu "wow-arkkitehtuuria", mutta kaikkihan tietää että nykyarkkitehtuuri on yleensä huonoa ja rahaakin siinä palaa huimia määriä. Miksei siis käytettäisi jotain hyvän piirtäjän toteuttamatonta suunnitelmaa. Jugendia, siitähän ihmiset tykkäävät – otetaan vaikka Saarisen Kalevala-talo ja pykätään se vihdoin Väli-Pasilaan. Kyllä se siihen mahtuisi. /ts

Keksi_oma_kuva2

Googlelyriikkaa keskiviikko, Mar 8 2006 

Mitä antropologi tekee?

70-luvun hiukset
television virityskuva
runsas lapsivesi

Halloween ja kummajaiset
syöjätär
olkinainen

kahvin haittavaikutukset
hyvännäköiset tissit
Motelli Syvälampi

Jörn Donnerin lapset + tupakka
Rovaniemen kolmas hautausmaa
soul-musiikin historia

hippulat
historian lehdet
Ideapark + osoite

Alunperin täällä.

Ideataloutta keskiviikko, Mar 1 2006 

Desktopin päivittely on jäänyt paitsioon viime aikoina; aikomus ei suinkaan ole tehdä apinalaatikoita; olenpahan vaan jumittunut tuijottamaan Lempäälään joulukuun alussa avattavan IdeaParkin introa. Aina kun luulen tajuavani mistä siinä on kysymys, animaatio alkaakin alusta. Keitä ne tyypit korissa ovat? Miksi he lähtevät juuri ennen Ideaparkin avajaisia? Ja minne he katoavat? Hämmentävää, ihan surrealistista.

Ideapark on kaikin puolin mahtava juttu. "Päätimme raivata Suomeen 30 hehtaaria tilaa uusille ajatuksille" julistetaan liikekeskuksen kotisivuilla (jotka eivät tietenkään salli linkityksiä yksittäisille sivuille), lätkäistään oheen Järnefeltin maalaus Kaski ja aloitetaan: "Yli kolme kertaa Helsingin Messukeskuksen kokoinen IdeaPark luo Suomeen uudenlaisen katetun kaupunkimiljöön, joka tulee vielä muuttamaan monen meistä rutiineja." Onpa ihan helvetin hyvä idea.

Ehdottomasti kaikista fantsuin on Vanha Kaupunki:

Keskuspuistoon rajoittuva Vanhan Kaupungin alue houkuttaa kävijöitä
muusta ympäristöstä erottuvalla arkkitehtuurillaan ja näyttävillä
"vanhoilla" julkisivuillaan. Suurin osa Vanhan Kaupungin
myymälätiloista on pienikokoisia ja tarkoitettu mm. design-tuotteita,
käsityötuotteita, taidetta, antiikkia ja lahjatavaraa myyville
yrityksille.

Vanhan Kaupungin ehdottomia vetonauloja tulevat olemaan Herkkukatu ja
Kädentaitajien alue. Herkkukadulta saa ostaa mm. pienten
lihanjalostamoiden tuotteita, tuoreita leivonnaisia, maatilojen
suoramyyntituotteita sekä suklaanvalmistajien taidonnäytteitä.
Kädentaitojen yhteisöt tuovat IdeaParkiin tarjolle mm. uniikkeja
käsitöitä, taidetta ja tarve-esineitä.

Ja mikä kaikkein parasta:

Ohi ajavien matkailijoiden ja IdeaParkiin pidemmän ajomatkan päästä
suuntaavien kävijöiden merkitys tulee olemaan suuri. Mitä kauempaa
liikekaupunkiin tullaan, sitä pidempi on käynnin kesto ja suurempi
ostosten määrä.

Toivottavasti kukaan ei ole sanonut "luova talous" tämän hankkeen kohdalla. Todennäköisesti on. Rakennusvaiheessa paikalla poltettiin "kaskitulia" (kansanedustaja Pertti Salovaara esiintyi), harjakaisissa lyötiin kuparikolikkoa (taiteilija Sakari Kuosmanen esitti Finlandian). Jos avajaisissa esiintyy Popeda ja Juha Mieto, voi olla edessä reissu Lempäälään. /ts