”Iltapäivä hikinen…” perjantai, Hei 23 2004 

…aargh, taas näitä helteellä päähän tulevia biisejä! Mutta muuten olen sitä mieltä, että kesäloma kyllä kannattaa aloittaa silloin kun säät suosii – terveisiä vaan kaikille… Kesälomalla kannattaa vältellä myös kaiken maailman internettejä. Vaan mitäs sieltä intternetistä juuri nyt, tällaisena hehkeänä kesäiltapäivänä haetaan?

Topi keittiöt, Pori Jazz, worldsex, kuninkuuravit 2004, kosulttitoiminnan yleiset sopimusehdot, ferrarin huolto välit, munasarjojen poisto, palomies, naked, macho

Aha. No entäs nyt sitten:

pomppuohjelmat, buick, asumisoikeusasunnon myynti avioero, fuck mother, Yksinhuoltajien liitto, smart tuning, roinilan hoitokoti, anna nicole smith, handjob, nahkahousut

Huh – ja vielä kerran:

kyproksen kartta, juomapelit, polttarit, myydään valitut palat lehti, opel astra caravan 2004, alkuraskauden oireet, surreal show, monster tits, runsas lapsivesi, Jasmin Mäntylä

Siis ihan totta, miten voisi paremmin saada selville mitä ihmisten päässä todella liikkuu?

Wayback Machine tiistai, Hei 20 2004 

Internetissä oleva tieto tunnetusti päivittyy, vaihtaa paikkaansa ja katoaa helposti, mutta onneksi sitä myös arkistoidaan. Tällainen sähköinen arkisto on amerikkalaisen Internet archive -projektin sivuilta löytyvä Wayback Machine. Naputtelemalla masiinan hakukenttään haluamansa verkko-osoitteen, saa näkyviin miltä sivusto on eri aikoina näyttänyt. Lisätietoja Internet-arkistoista saa Agricolan tietosanomien numerosta 2/2000.

Oikeastaan hätkähdyttävää on se, miten vähän webin käytetyimmät palvelut ovat menneet eteenpäin kymmenessä vuodessa: Esimerkkinä Yahoo! vuonna 1996 ja vuonna 2004! Ensimmäinen oma surffailukokemukseni taisi olla joskus 90-luvun puolivälissä Olarin kirjastossa tai Vanhan kuppilassa. Hakuportaalina toimi Radiocityn portaali Ei siihen selaimen hakukenttään oikein mitään osannut äkkiseltään kirjoittaa… silloinkaan. Niihin aikoihin ei kyllä näistä blogeista olisi osannut uneksiakaan.

Sininen laulu perjantai, Hei 16 2004 

Harvemmin tulee käytyä minkään televisio-ohjelman webbisaitilla. Minä haluan television televisiona, kirjat kirjana ja webin webinä. Poikkeuksen muodostaa kuitenkin YLEn Sininen laulu, joka on paitsi huolella tehty dokumenttisarja, niin sen lisäksi sillä on poikkeuksellisen kiinnostavat verkkosivut.
 
Ohjelmassa ovat ilahduttavasti vilahtaneet sellaiset kansan ja kultturieliitin väliin sijoittuvat hahmot kuten Sakari Pälsi, Samuli Paulaharju ja Kustaa Vilkuna.
 
Sinisen laulun ote on sopivan vanhanaikainen ja ideologiana ihan peittelemättömästi suomalaisen kulttuurin ja taiteen merkityksen korostaminen. Se nyt välillä huvittaa, että miten ne kaikki haastateltavat ovat samanlaisia punakoita, plösähtäneitä ja sammaltavia keski-ikäisiä miehiä?
 
Paras tv-ohjelma ikuisuuksiin on kuitenkin YLEn ”kausivideo” – se missä kehotetaan olemaan nauramatta sauvakävelijöille ja neuvotaan katsomaan enemmän unia kuin televisiota. Neroutta!

Katusoittajia metrossa maanantai, Hei 12 2004 

Viime perjantai-iltapäivän metromatkaa piristivät kaksi todennäköisesti venäläisperäistä herraa, jotka kitaralla ja tamburiinilla varustautuneina soittivat työmatkalaisille reippaita ralleja, kuten ”huopikkaat huopikkaat” ja ”oi niitä aikoja”. Vastaava tapahtui viime talvena, jolloin asialla oli pari eteläamerikkalaista musikanttia panhuiluineen ja kitaroineen.

Todella mahtavaaa! Elävää kaupunkikulttuuria, monikulttuurisuutta, spontaanisuutta – murto-osalla Musiikkitalon kustannuksista. Mutta mitä ilmeisemmin myös Lailla kiellettyä yleisen järjestyksen rikkomista…

Kalsarikänni keskiviikko, Hei 7 2004 

Uusimmassa Ethnos-tiedotteessa kerrottiin Jyväskylässä keväällä pidetyistä kolmansista Kansatieteen päivistä. Kiintoisa oli lukea varsinkin professori Bo Lönnqvistin Kalsarikänni-luennon raporttia:

”Kalsarikännillä puolestaan on seuraa kaihtava luonne ja siinä vältellään hyvää pukeutumista. Molemmissa [Kauppakadun approbatur -opiskelijatapahtumassa ja Kalsarikännissä] on kyse arjesta, jonka alla on toinen arki, ja johon voidaan jättäytyä tapahtumaan liittyvän vaatetuksen avulla.” Voisiko sitä selvemmin enää sanoa?

Jos äskeinen edusti akateemisen maailman teoretisoivaa lähestymistapaa, seuraavassa Persemestari.com-saitti (älkää kysykö!) määrittelee saman ilmiön käytännönläheisemmin: ”Tuttu ja turvallinen ”minä ja sohva” -skenaario, joka rakentuu keskioluesta ja usein päämäärättömästä juopottelusta. Helppo ja halpa.”

Kansatieteellinen huomio: monet ovat tajunneet, että kesällä on mahdollisuus vetää kalsarikännit myös ravintolan terassilla. Sen verran ”arkisemmiksi” ovat ihmiset vaatetuksen suhteen jättäytyneet. Salihousut, suihkuläpyttimet & iso stobe – jee…?

Amerikka maanantai, Hei 5 2004 

Erilaisten (populaari)kulttuurituotteiden ansiosta varmaan meillä kaikilla on konkreettisia mielikuvia siitä, minkälaista Amerikan Yhdysvalloissa on. Eurooppalaisena Amerikkaan pitää tietysti suhtautua kriittisesti ja vähän halveksuen, mutta toisaalta siinä maassa on niin paljon sellaista, mikä vaan on niin siistiä ja niin amerikkaa (pilvenpiirtäjät, motellit, Paul Auster, Beastie Boys, siirtolaiset, autot, Woody Allen) ettei sitä voi olla ihailematta!

Niinpä oli pakko tehdä tämä testi:”Mikä amerikkalainen kaupunki olisit?”

San Francisco
Liberal and proud, you’ll live your lifestyle however you choose in the face of all that would supress you.

Mmm, tämä oli toinen niistä tuloksista mitä ajattelinkin saavani. Mitenkäs sattuikaan, ehkä pitää lähteä Friscoon… ja sieltä tietty autolla Nykiin…

Helsingin hehku perjantai, Hei 2 2004 

Ilmeisesti aika tuore tapaus on opetusviraston julkaisema sivusto Helsingin hehku – reittejä historialliseen pääkaupunkiin 1808 – 1945. Saitti perustuu jo parikymmentä vuotta sitten kerätylle opetuspaketille, jonka lähteenä on ollut muistelmateokset, romaanit ja sanomalehdet. Tätä on sitten täydennetty kuvilla, videoilla ja linkeillä.

Aineisto toimii hyvin verkossa, ja kuvailu ”humoristiset, asialliset, tunteikkaat dokumentit näyttävät välähdyksiä suurien historialinjojen takaa, yksittäisten ihmisten näkökulmasta” tuntuu tietysti varsin tutulta lähestymistavalta… Hyvä ratkaisu on ollut myös keskittyminen kymmeneen teemaan kattavan historiaesityksen sijaan. Ulkoasu ja käytettävyyskin ovat kohdallaan, tekniikasta kun vastaa alan firma.

Samankaltainen tapaus on jo vanhempi tamperelainen Koskesta voimaa -saitti, joka valitettavasti kärsii laajuudesta ja sekavuudesta. Saitilla on muun muassa muistelma-aineistoa kuunneltavina mp3:sina, mutta ainakin äsken selaimeni (molemmat, sekä IE että Mozillan Firefox) ehtivät kaatua kesken kaiken…

Työpöydästä desktoppiin torstai, Hei 1 2004 

Tekniikan myötä sanat muuttavat merkitystään. Tämänkin blogin desktoppi tarkoittaa nimenomaan Windowsin työpöytää, millä ei ole päältä päin katsoen hirveästi tekemistä sen Vilkunan aikaisen paperien täyttämän ja kynänmusteen tahraaman työpöydän kanssa.

Mutta niinhän se taitaa olla että ihmiset, joiden paperit horjuvat pinoissa työpöydän nurkalla, niin vastaavasti samojen ihmisten tiedostot ovat suloisessa sekasotkussa kovalevyn uumenissa… Itselläni kyllä meni pitkään, ennen kuin tajusin koko työpöytä-metaforaa, eli sitä että näiden Windowsin kansioiden ja roskakorien tosiaankin on tarkoitus viitata fyysisellä työpöydällä oleviin esineisiin.

Näkisipä Kustaa nämä nykyajan työkalut… ehkäpä tarkoituksenmukaisuus-mies hyvinkin innostuisi?