Nykyajan raunioromantikot perjantai, Elo 27 2004 

Joskus lapsena esimerkiksi Jules Vernen kertomukset olivat todella kiehtovia, ja omat tutkimusmatkat lähiympäristöön pystyi mielikuvituksen avulla kuorruttamaan huomattavasti todellisuutta jännittävämmiksi. Tämä tunne on helppo kadottaa, ja siksi onkin mahtavaa huomata, että jotkut pystyvät aikuisinakin tekemään retkiä paikkoihin, jotka ovat arkisia mutta silti salaperäisiä. Puhun nyt urbaaneista tutkimusmatkailijoista, kuten tästä suomalaisesta tyypistä, joka on kartoittanut ja valokuvannut hylättyjä paikkoja kuten tyhjentyneitä tehtaita sairaaloita ja toimistoja. Aivan käsittämättömän hienoa ja kiehtovaa matkskua! Ja lisää näitä löytyy tietysti ulkomailta.

Googlen sähköpostipalvelun testaajaksi – anyone? maanantai, Elo 23 2004 

Bloggerin käyttäjät saavat toimia Googlen tulevan sähköpostipalvelun Gmailin testaajina, niin myös minä. Tänään lävähti sähköpostiini Googlelta kutsua myös testaajiksi neljä kaveriani. Jos siis joku haluaa meiliosoitteen @gmail.com sekä gigan verran tilaa posteille, ottakoon yhteyttä!

Googlen sähköposti on tietysti herättänyt närää nörteissä, jotka ovat peloissaan erityisesti käyttäjien yksityisyyden puolesta. Gmailissa on nimittäin sellainen jännä ominaisuus, että se käy (koneellisesti) läpi käyttäjien sähköposteja ja liittää niiden viereen viestissä mainittuun asiaan liittyviä mainoksia. Kieltämättä epäilyttävää, tosin kaikkeen sähköpostiviesintään ja verkkokäyttäytymiseen kannattaa suhtautua varovaisesti ja muistaa, että joku saattaa tarkkailla tälläkin hetkellä…

Gmail tuntuu tuottavan joka viikko uuden otsikon, viimeisin oli se, että Google saattaa menettää oikeuden koko Gmail-nimeen.

Miksi joku sitten haluaisi käyttää Gmailia? Emmävaantiedä… No se on ilmainen, siinä on vähintäänkin reilusti tilaa säilöä viestejä, varmaan lisäominaisuudetkin ovat jollain tavalla hyvät ja onhan se Google seksikäs firma. Ja varmasti tärkeimpänä se, että testivaiheessa kuka tahansa pulliainen ei saa Gmailia, vaan harvat ja valitut, kuten huomaatte…

Onnea Radio Helsingille! maanantai, Elo 23 2004 

Muistaakseni jo Vuoden musiikkimediaksi ja Vuoden radioasemaksi valittu Radio Helsinki sai viime viikolla Helsingin juhlaviikkojen yhteydessä Helsinki hauskemmaksi -palkinnon.

Päätoimittaja Paula Salovaara kiteytti aseman hengen hyvin Hesarissa sanoessaan, että kun napsauttaa radion päälle, sieltä kuuluu äly. Sitä kai kutsutaan toimittamiseksi, siis sitä että studiossa ei laiteta sattumanvaraisesti levyjä soimaan, vaan että kappaleet muodostavat kokonaisuuden, siis oikean radio-ohjelman. Siihen eivät nämä soittolista-asemat pysty.

Miesten päivän perinnesäätiön junttileiri maanantai, Elo 16 2004 

Pitäisi varmaan ilmoittautua tuolle leirille ja jatkaa miesperinteen kantamista:

Miesten Päivän Perinnesäätiö järjestää junttileirin ponihäntähemmoille.Ilmoittautumiset Säätion konttoriin 29.08.2004 mennessä

Päiväohjelma:

8.00 Aamusauna
– Oluenjuontia ja ähkimistä
– Käydään läpi lyhyesti keskeiset kirosanat.
9.00 Aamuverryttely
– Tehdään pieni metsäretki sukat jalassa.
– Avomaastossa kuseskelua
– Kädenvääntoä ja Koskenkorvaa
– Kivien heittelyä rannassa
– Ajetaan mopolla ympyrää ilman kypärää.
10.00 Hengen nostatus
– Lisää Koskenkorvaa
– Uhoamisen perusteet 1.01
– Painiottelu saunan takana
11.00 Pilkotaan Toyota Corolla -76 kulmahiomakoneilla palasiksi.
1130 Lounas
– Makkaraa, hernekeittoa, olutta
– Vihanneksia ja muita ruohoja sen verran, että niitä voi lingota
lusikalla kaveria otsaan.
– Ruokaryypyt
12.00 Ruokalepo
– Mennään kengät jalassa sänkyyn
– Sängyssä puhutaan armeija/sivarijuttuja
– Unimusiikiksi kuunnellaan Antero Mertarannan selostus mm-kisoista -95.
– Haukutaan ruotsalaisia.
– Työnnetään käsi housuihin ja otetaan tirsat.
– Paitsi Leppänen, joka käy salaa Kossupullolla.
12.45 Tosihommat alkaa
– Siirretään iso kivi porukalla toiseen paikkaan.
– Juodaan kaljaa.
– Kehutaan kuinka kovia työmiehiä ollaan.
– Siirretään kivi takaisin.
– Juodaan Koskenkorvaa.
13.30 Ohjattua välineiden valmistelua
– Vuoleskellaan makkaratikut valmiiksi iltaa varten, koska puukot takavarikoidaan klo 17.
– Valmistetaan Käpyritsat.
14.30 Käydään sakilla pelottelemassa lintubongareita
15.00 Haukutaan akat
15.30 Käydään vonkaamassa intimiteettiä mattopyykkäreiltä
– Palataan saamatta takaisin leiriin.
– Pohditaan, että se isotissinen olisi voinut antaakin, ellei Leppänen olisi mennyt näyttämään sille nakkiaan.
– Haukutaan akat.
– Puhutaan omina kokemuksina kaikki naisjutut, joita kaverit on meille valehdelleet.
17.00 Illallinen
– Makkaraa ja hernekeittoa
– Sinappia
– Olutta ja Koskenkorvaa
18.00 Räjäytetään jotakin
– Paitsi Leppänen, joka käy salaa Kossupullolla.
18.30 Lämmitetään sauna
– Jokainen kertoo vuorollaan, missä saunassa on Suomen parhaat löylyt.
– Juodaan koskenkorvaa.
– Käydään alasti uimassa.
– Seurataan salaa kenellä on seurueen suurin jorkka.
– Juodaan kaljaa ja Koskenkorvaa
1900 Käydään kylän baarissa haastamassa paikallisten kanssa riitaa,
– Paitsi Leppänen, joka lukitaan siksi aikaa puuliiteriin.
20.00 Tehdään nuotio
– Juodaan Koskenkorvaa.
– Haukutaan akat.
– Paitsi Leppänen, joka unohtuu liiteriin.
21.00 Makkaranpaisto alkaa
– Haetaan Leppänen liiteristä
– Poltetaan makkarat tikun nokassa karrelle.
– Vedetään reilusti sinappia kyrsän syrjään
– Vedet silmissä kehutaan kuinka hyvää se on.
– Paitsi Leppänen, jonka makkara tipahtaa nuotioon.
22.00 Lauletaan Rosvoroope ja Kotkan Ruusu 17-äänisesti
– Juodaan kaljaa.
– Kehutaan akat.
– Paitsi Leppänen, joka on oksentamassa.
23.30 Iltatoimet
– Juodaan Koskenkorvaa.
– Kustaan nuotio sammuksiin.
– Kävellään kädet toistemme hartioilla kämpille.
– Ollaan toistemme parhaat kaverit.
– Pyyhitään sinapit hihaan.
– Mennään vaatteet päällä nukkumaan.
– Kaveria ei jätetä.
– Paitsi Leppänen, joka sammuu jo tuntia aiemmin nuotiolle.

Eli tämähän on suoraa jatketta vanhalle kunnon kopiohuumorille. Verkosta löytyi pikaisesti hakien kaksikin herraa, Jari Aro sekä Antti Tietäväinen, jotka ovat sähköpostin kautta leviävästä huumorista kirjoittaneet. Ja eiköhän aihetta joku etnologikin tutki?

Tutkimusalus Muikun matkassa torstai, Elo 12 2004 

Ympäristö.fi -palvelusta löytyi erittäin iloinen yllätys: rannikkovesiä tutkivan tutkimusalus Muikun miehistön reaaliaikainen lokikirja! Ote 5. elokuuta:

…näytteenotto sujuu tänäänkin ripeään tahtiin ja klo 11:n tienoilla olemme jo kaukana Tiiskerin lounaispuolella Pernajan ulkomerellä lähestymässä päivän viidettä havaintopaikkaa. Ilma ja meriveden pintalämpötila ovat kutakuinkin samat, hieman yli 20 astetta. Kaakon suunnalta käy kostea lämmin tuulenhenkäys vain parin sekuntimetrin voimalla. Tuulen tyyntyessä alkaa sinilevä täälläkin nousta pintaan. Lyhyessä ajassa mereen muodostuu tuulen suuntaisia juovia ja pieniä lauttoja. Vallitsevana lajina on täällä myrkyllinen Nodularia spumigena, joka hyötyy kohoavasta veden lämpötilasta…


Tässäpä on elegantti tapa kertoa tutkimustoiminnasta – koskahan on ensimmäinen kansatietelijän kenttäpäiväkirja verkossa?

Kadonneet ojat maanantai, Elo 9 2004 

Kesämatkailu kotimaassa tuotti yhden hämmentävän havainnon: pientaloalueilta on piilotettu teitä ja pihoja erottavat ojat. Poissa ovat perinteiset ojakasvit ja sammakonkutu. Tilalle on saatu siisti nurmimatto ja säännöllisin välimatkoin sijoitetut viemärikannet. Yhdessä Pakettitalojen ja nypittyjen puutarhojen kanssa maisema muistuttaa erehdyttävästi – Kääk! – Ankkalinnaa.