Virpomista aprillipäivänä sunnuntai, Huh 1 2007 

Palmusunnuntai ja aprillipäivä osuivat tänä vuonna samaksi päiväksi. Lietolaisten suusta onkin kerätty arkistoon kansanviisaus ”Joulu on aikanans ja juhannus on paikallans, mutta helluntai heittelee ja pääsiäinen paiskelee”.

Omissa muistoissa aika jolloin joko virvotaan tai yritetään pilailla aprillipäivän hengessä, ajoittuvat sohjoiseen ja jäiseen aikaan. Nykyisen ilmastonmuutoksen aikaan vuotuiskierron noteeraa kaupunkilaisena parhaiten sanomalehdistä ja muista tiedotusvälineistä – blogeistakin. Itse havahdun vuosittain vuotuiskiertoon liittyviin déjà vu -hetkiin, joita on sekä hyviä että huonoja. Yksi huonoista entiselämyksistä on lehtijuttu ravintolasta (yleensä Klippan tai Palace), jossa syödään ravustuskauden ensimmäiset ravut. Rapujuhlat ovat tietysti juhlista hauskimpia, mutta merkitsevät myös masentavan syksyn alkua. Positiivinen entiselämys on viime vuosina ollut maininta polkupyöräkorjaamoiden ruuhkaantumisesta. Se aika on nyt. Biisin sanoin: ”Neiti kevät on tullut kaupunkiin.”

Oma fillarini on jo huollossa käynyt ja Helsinkiä on ajeltu ristiin ja rastiin. Kaupungissa kuljettujen reittin pituudet ovat usein läsnä keskusteluissa. Näitä voi nykyisin mittailla loistavan verkkopalvelun avulla http://ptp.hel.fi/ulkoilukartta/ Siitä selviää muutaman metrin tarkkuudella työmatkan mitta tai kuinka monta metriä on käveltävä kun kiertää Töölönlahden.

MT

Mainokset

Kasvojenkohotusta torstai, Maa 29 2007 

Desktoppi vaihtoi sitten blogialustan Typepadista WordPressiin. Ihan vaan siksi, että WordPress on nyt kaikista hipein bloggauspalvelu. Ymmärtääkseni. Vaikuttaa kyllä erittäin miellyttävältä, ja mahdollisuuksia on taas varmasti enemmän kuin ikinä pystyy hyödyntämään.

Maailmanmenon ihmettely jatkunee tässä blogissa entiseen tapaan. Kuvassa törkeän siisti esimerkki itä-helsinkiläisen nuorison kansanpukuun kuuluvista blingeiksikin kutsutuista koristuksista. Los Angeles Set Hansasillan Eastwearista, 59€. /ts

los_angles127b.jpg

Aloite tupakkalaittomien alueiden perustamisesta tiistai, Maa 13 2007 

Tupakkalaki on tiukentumassa ja vapaa röyhyttely ravintoloissa päättymässä. Asia on kaksipiippuinen: tupakoinnin vähentäminen on tietysti kannatettavaa, mutta samalla ravintolakulttuuri muuttuu huomattavasti kapakoiden atmosfääriin olennaisesti kuuluvan tupakansavun hävitessä suoraan tupakkakopin tuulettimeen. Tästä syystä Suomeen tulisikin perustaa erikseen määriteltäviä alueita, joilla sijaitsevien ravintoloiden ei tarvitsisi noudattaa tupakoinnin rajoittamiseen tähtääviä määräyksia seuraavilla ehdoilla: a) kansallisesti merkittävän perinteisen baarikulttuurin säilyminen ja b) matkailullinen potentiaali.

Helsingissä tupakkalaista vapaaksi alueeksi voisi valita Helsinginkadun, Aleksis Kiven kadun ja Sturenkadun väliin rajautuvan Harjun kaupunginosaan, jossa sijaitsevien noin 25 kapakan toimintaan uusi laki vaikuttaisi merkittävästi.

Poikkeamalla turvattaisiin näiden ravintoloiden hyväksi havaittu tupakointikulttuuri sekä todennäköisesti edistettäisiin samalla ravintoloiden muidenkin antikvaarisesti merkittävinä pidettävien piirteiden säilymistä. Tupakkalaittomuuden mahdollistama erityisasema näkyisi ravintoloiden asiakaskunnan laadun ja määrän sekä horisontaalisena että vertikaalisena kasvamisena ja mahdollisesti vaikuttaisi koko alueen arvostuksen lisääntymisen sekä johtaisi todennäköisesti uusien vastaavanlaisten yritysten perustamiseen.

Tilanteessa, jossa vapaa tupakointi ravintoloissa alkaa olla harvinaista Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, tupakkalaiton alue toimisi matkailullisena vetovoimatekijänä, joka houkuttelisi tupakkakulttuurista sekä vapaamielisestä ilmapiiristä kiinnostuneita matkailijoita ulkomailta saakka. Harkinnanvarainen vapautus tupakkalaista osoittaisi myös suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan moniarvoisuutta ja rohkeutta; harkittu särö tehokkaan innovaatioyhteiskunnan lainsäädännössä olisi symboli luovasta, valtavirran vastaisesta ajattelusta. /ts

Kulttuuriperinnön lisäarvo sunnuntai, Maa 11 2007 

Kuten "luovaa luokkaa" käsittelevissä tutkimuksissa on havaittu, ajallisesti monikerroksinen ja kulttuurihistoriallisia arvoja omaava ympäristö on yksi tekijä, mikä vaikuttaa asuinpaikan valintaan tai jopa yrityksen sijoittumiseen.

Sama näkyy kiinteistönvälittäjien mainonnassa. Uusiakin asuntoja pyritään myymään alueen historialla: esimerkiksi tämän aamun Hesarissa Arabianrannan asuntojen kerrotaan sijaitsevan "suomalaisen muotoilun ja taiteen lähteillä" (Alfred A. Palmberg) tai että "Posliinitehtaan takapiha on muutettu luovan luokan kodiksi. Juuri nyt sinne haluavat kaikki" (Skanska), Vanhankaupunginkoskea mainostetaan kertomalla, että "Helsinki syntyi 1550 Vantaanjokisuulle, joka oli vilkas kauppapaikka" sekä kehotetaan rakastumaan "Patruunan muuntamoromantiikkaan" (YIT koti).

Asunnon ostajan päätettäväksi jää, paljonko hän muuntamoromantiikasta haluaa maksaa; vasta urbanisoituneessa maassamme pienetkin jäänteet menneisyydestä riittävät historiallisen kertomuksen luomiseen.

Virallisemmin argumentoitiin samaisilla asuntosivuilla julkaistussa Nurmijärven kunnan asuntoilmoituksessa, jossa myytiin Rajamäen tehtaiden entisen henkilökunnan sinänsä vaatimattoman näköisiä asuntoja, joiden mainittiin sijaitsevan "valtakunnallisesti arvokkaassa kulttuurihistoriallisessa ympäristössä" (Rajamäen tehdasyhdyskunta Rakennettu kulttuuriympäristö 1993 -luettelossa, MV/YM).

Pienen selvityksen arvoinen asia olisi, millä tavalla suojelutavoitteet vaikuttavat esimerkiksi 1960-lähiöiden statukseen ja hintatasoon.

Ja laitetaan vielä pari tuoretta kulttuuriperinnön taloudellisiin vaikutuksiin pureutuvaa hanketta:
Kulttuurin
kansantaloudellisten vaikutusten mittaamiseksi luotava kansantalouden
tilinpitoon kytkeytyvä kulttuurin satelliitti, OPM 13.12.2006
sekä
Museums are key to Britain’s success as a creative economy says independent report, MLA 13.12.2006 /ts

Toimistoetnologiaa maanantai, Maa 5 2007 

Helsingin Sanomien kulttuurisivuilla kirjoitettiin sunnuntaina (Esa Mäkinen: Jatkuvasta muutoksesta tuli toimiston arkea) erilaisista toimistotilaratkaisuista, joissa kuvastuu työnteon muutokset ja trendit. Kansatieteen tutkimuskohteisiin kuuluu työskentelyolosuhteet ja työkalut, mutten oikeastaan tiedä, kuinka paljon nykyajan toimistotiloja on tutkittu tieteenalamme näkökulmasta. Herkullisia teemoja  kyllä löytyisi.

Työhuoneen sisustuksessa näkyy esimerkiksi työsuhteen pituus ja laatu: pätkätyöläisen tarkoituksenmukaisesti kalustettu ja vähäisesti koristeltu työhuone kuvastaa keskeneräisyyttä ja epävarmuutta siinä kun vakituisessa työsuhteessa olevan työtiloissa jatkuvuus näkyy kirjahyllyssä vuosiluvuin merkityin mapein ja sekä vuosien mittaan kartutetuin käsikirjastoin. Huonetta on sisustettu ajatuksella tauluin, huonekasvein, jopa matoin. Suuri ja hyvässä paikassa konttoria sijaitseva työhuone voi myös olla statussymboli.

Avokonttori on luonteeltaan demokraattisempi, joskin sen luoma mielikuva tehokkuudesta ja läpinäkyvyydestä lienee osittain pelkkää mielikuvaa. Tosiasia on kuitenkin, että yhä harvempaan uuteen toimitilaan rakennetaan omia työhuoneita. Erilaisten ratkaisujen eduista ja haitoista keskustellaan yhä vaan, vertailevaa tutkimusta pääsevät tekemään ainakin Opetushallituksessa – yhdessä Suomen komeimmista virastotaloista – työskentelevät, jotka talon peruskorjauksen jälkeen pääsevät avokonttoriin (HS: 20.12.2006: Helsingin rumin talo korjataan kaunottareksi).

Hauskoja välähdyksiä konttorisustamisen historiasta voi katsoa Martelan 60-vuotisverkkonäyttelyssä.

Koppi- tai maisemakonttori, työpaikka- tai sähköpostihuumori piristää varmasti! /ts

 

Kansan sivistys maanantai, Hel 26 2007 

Hesarin 25.2. sunnuntaidebatissa kirjailija Jyrki Kiiskinen peräänkuulutti, että "Toimiva demokratia tarvitsee elitismiä" sekä luonnosteli viisikohtaisen ohjelman, jolla kulttuuri ja sivistys saadaan turvaamaan demokratiaa. Kirjoitusta sulatellessani tyydyn esittämään ihailuni Kiiskisen ajattelua ja ilmaisua kohtaan ja arvioimaan, että nyt puhutaan erittäin tärkeistä teemoista, joiden käsittely ei toivottavasti jää tähän.

Koska monellakin taholla on huomattu, että vaalikoneissa ei kansanedustaja-ehdokkailta ole kysytty kantaa kulttuurikysymyksiin niin olisipa kyllä hyödyllistä tietää, ketkä kandidaateista olisivat valmiita puolustamaan esimerkiksi Kiiskisen esittämiä teesejä. /ts

Voiko humanisti olla giikki? tiistai, Hel 20 2007 

Sitä mietin kun kirjaan She´s Such a Geek – "Women write about science, technology & other nerdy stuff" – liittyen Inkling Magazine järjesti giikkityttöjen valokuvakilpailun, josta voi päätellä että giikeiksi itsensä lukevat teknisten ja luonnontieteellisten alojen ihmiset.

Geekkiähän käytetään nerdin eli nörtin "innokas tietokoneiden harrastaja" synonyyminä, mutta laajemmassa merkityksessä: "Erikoinen ja hieman hassu ihminen, jolla on jokin erityinen harrastus (usein tekniikkaan liittyvä). Negatiivinen ilmaisu, joka tarkoittaa lievästi epäsosiaalista mutta usein kuitenkin älykästä henkilöä. Positiivisempi ilmaisu kuin friikki." (lähde: Wikisanakirja http://fi.wiktionary.org/wiki/giikki)

Eli humanistit käyvät mainiosti giikeistä, miettikää vaikka jotain… arkeologeja! Hienoa tuossa giikki-ilmiössä on perinteisesti sosiaalisesti väheksyttyjen piirteiden kääntäminen eduksi ja vaikkapa seksikkyydeksi.

Laitetaan peliin myös mieskomeutta: Fredblomberg.com. Etsii muuten tyttöystävää… mutta kukakohan nuo kaikki kuvat on ottanut? /ts

Folklore auf deutsch sunnuntai, Hel 18 2007 

Katsastetaanpas saksalaisen kielialueen tarjontaa verkossa perinteentutkimuksen saralla: Folklore Europaea on Freiburgin yliopiston kansatieteen laitoksen aikaansaannos: tekstiä, kuvia ja videoita tavoista ja perinteisestä eri puolilla Eurooppaa tarjoava tietokanta. Tietoa voi hakea ajankohdan, paikan, aiheen, tai pyhimyksen nimen mukaan. Esimerkiksi videoaineistoon pääsee käsiksi tältä sivulta.

Tietokannan selailu on jokseenkin raskasta, logiikka ontuu ja ulkoasu on karu. Mistään webkakspistenollasta ei Freiburgissa ilmeisesti olla sytytty. Hakeminen onnistuu useilla kielillä, mutta sisällöt ovat vain saksaksi. Nihkeä käyttökokemus, mutta mikäli tietää mitä hakee, voi täältä hyvinkin löytää tarvitsemansa.

Itävallasta on kotoisin Sagen.at: "the largest web-collection of german-language legends from all over Europe containing about 18.000 texts.". Aineistossa on eroteltu nykytarinat, perinteiset legendat sekä sadut. Yhtä koreilematon verkkopalvelu kuin edellinenkin, mutta jos joku noita asioita tutkii, kannattaa varmasti tutustua.

Pistää miettimään, josko Suomen kansankulttuurin kartasto kannattaisi vetäistä verkkoon… /ts

Mä olen mies, sunnuntai, Hel 11 2007 

joka ei koskaan käytä hymiöitä. Ikinä en ole sähköpostiviestejä sulkeilla, puolipisteillä tai muilla erikoismerkeillä somistanut ja siitä aion pidättäytyä vastedeskin. Periaatteita pitää ihmisellä olla, tämä on minun.

Unelmia pitää olla myös. Joskus olisi hienoa kirjoittaa kirja. Hyvä kirjan nimi olisi "Krapulassa Krakovassa". Se olisi lyriikkaa, ihan selkeästi. Tuosta nimestä se runo lähtisi varmaan helposti rullaamaan. Projekti vaatisi tosin muutaman kuukauden viettämistä Puolassa. Ja tietysti ryyppäämistä. Ei taida ehtiä lähiaikoina.

Tiesittekin ehkä, että Victoria & Albert museum pisti pystyyn näyttelyn Kyliestä. Vähän yllättävää, vähän itsestäänselvää. Tuoreempaa voi kuitenkin olla se, että E-type suunnittelee viikinkikylää Tukholmaan (via Memoria Volatilis). /ts

Kämppä piipussa keskiviikko, Hel 7 2007 

Paikallislehdestä osui silmiin juttu Vuosaaren entisen lämpövoimalan tontin muuttamisesta asuinkäyttöön. Vuonna 1973 rakennetun voimalan komea piippu tietysti säilytetään, mutta mikä hienointa: se muutetaan asuinkäyttöön (Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston tiedote 6.2.2007). Tässäpä voi muuttua jonkun modernistista lähiöarkkitehtuuria ihailevan märkä uni todeksi!

14pohjoinen01
Kuva: Matti Kanerva, Vuosaaren kaupunkipolut

Lämpökeskuksen lähistöllä sijaitsevat myös Viljo Revellin suunnittelemat maineikkaat tornitalot, jotka ovat päässeet ainakin pariin musiikkivideoonkin, nimittäin Dj Slown Keep Movingiin (Maria Veitola kävelykannen päällä) ja brightboyn Vanity fairiin (pakoonjuoksua kannen alla). Enkä mitenkään malta olla linkkaamatta toistamiseen Ostarin Helmeen, nyt siihen postaukseen, joka käsittelee edesmennyttä Vuosaaren eteläistä ostoskeskusta samoilla kulmilla. /ts

« Edellinen sivuSeuraava sivu »