Kuten "luovaa luokkaa" käsittelevissä tutkimuksissa on havaittu, ajallisesti monikerroksinen ja kulttuurihistoriallisia arvoja omaava ympäristö on yksi tekijä, mikä vaikuttaa asuinpaikan valintaan tai jopa yrityksen sijoittumiseen.

Sama näkyy kiinteistönvälittäjien mainonnassa. Uusiakin asuntoja pyritään myymään alueen historialla: esimerkiksi tämän aamun Hesarissa Arabianrannan asuntojen kerrotaan sijaitsevan "suomalaisen muotoilun ja taiteen lähteillä" (Alfred A. Palmberg) tai että "Posliinitehtaan takapiha on muutettu luovan luokan kodiksi. Juuri nyt sinne haluavat kaikki" (Skanska), Vanhankaupunginkoskea mainostetaan kertomalla, että "Helsinki syntyi 1550 Vantaanjokisuulle, joka oli vilkas kauppapaikka" sekä kehotetaan rakastumaan "Patruunan muuntamoromantiikkaan" (YIT koti).

Asunnon ostajan päätettäväksi jää, paljonko hän muuntamoromantiikasta haluaa maksaa; vasta urbanisoituneessa maassamme pienetkin jäänteet menneisyydestä riittävät historiallisen kertomuksen luomiseen.

Virallisemmin argumentoitiin samaisilla asuntosivuilla julkaistussa Nurmijärven kunnan asuntoilmoituksessa, jossa myytiin Rajamäen tehtaiden entisen henkilökunnan sinänsä vaatimattoman näköisiä asuntoja, joiden mainittiin sijaitsevan "valtakunnallisesti arvokkaassa kulttuurihistoriallisessa ympäristössä" (Rajamäen tehdasyhdyskunta Rakennettu kulttuuriympäristö 1993 -luettelossa, MV/YM).

Pienen selvityksen arvoinen asia olisi, millä tavalla suojelutavoitteet vaikuttavat esimerkiksi 1960-lähiöiden statukseen ja hintatasoon.

Ja laitetaan vielä pari tuoretta kulttuuriperinnön taloudellisiin vaikutuksiin pureutuvaa hanketta:
Kulttuurin
kansantaloudellisten vaikutusten mittaamiseksi luotava kansantalouden
tilinpitoon kytkeytyvä kulttuurin satelliitti, OPM 13.12.2006
sekä
Museums are key to Britain’s success as a creative economy says independent report, MLA 13.12.2006 /ts

Mainokset