Maurelita avasi Kysy kansanperinteestä -kampanjan (joka siis on tässä blogissa käynnissä parhaillaan ja vastedeskin) kysymällä, miksi noidilla on kahvipannu luudalla lentäessään.

Teppo Korhonen on artikkelissaan Pääsiäiskortti (Sananjalka. Suomen kielen seuran seuran vuosikirja 39. 1997) kirjoittanut pääsiäskorttien kuva-aiheista eritellen niissä esiintyviä kuva-aiheita sekä niiden europpalaista kulttuurihistoriaa ja suomalaisten olosuhteiden vaikutusta. Korhonen esittelee viiden tyypillisen kuva-aiheen taustoja, joista tässä pinnallisesti ja mutkia oikoen referoiden nostan esiin muutaman pointin:

1) Luudalla lentävä noita
Lentävien noitien esikuvina on pidetty ihmisiä syöviä hirviöitä. Kristillisessä perinteessä noitien lentotaito oli yksi alkemistien paholaisihmeistä, jotka usko paholaiseen teki mahdolliseksi. Trullit liikkuivat laskiaisesta lähtien koko pääsiäistä edeltävän paastokauden mutta etenkin pääsiäisenä. Noitien uskottiin matkaavan lentäen Blåkullaan eli suomalaisittain Kyöpelinvuorelle paholaisen sapattiorgioihin.

2) Kahvipannu
Kahvi levisi Eurooppaan 1600-luvulla. Vanhoilliset lääkärit ja monet yliopistojen tiedekunnat tuomitsivat uuden juoman, joka teki ihon tummaksi, mielen kiihkeäksi ja alkoi kilpailla nautintoaineena viinan kanssa. Kyseessä oli siis paholaisen juoma ja juoni, varsinkin kun sitä levittivät vääräuskoiset. 1700-luvulla säädettiin kahvikieltoja, ei enää paholaisuskon vaan ulkomaankaupan tasapainottamiseksi. Valvonnan yhteydessä paljastui, että kahvin ryystämistä ja juoruilua harrastivat varsinkin vanhat naiset, jotka oli helppo rinnastaa noita-akkoihin.

3) Kissa
Egyptissähän kissaa palvottiin, mutta hengellisen elämänpiirin kannalta kissaa on pidetty demonisena olentona. Vielä 1500-luvulla julkaistussa keski-europpalaisessa noituutta käsittelevässä kirjallisuudessa kissa on noidan erottamaton attribuutti yhtäältä siksi, että se on paholaisen ilmentymä, ja toiseksi koska se on ominaisuuksiensa ansiosta mukavuudenhalun ja hillittömyyden symboli.

4) Heräävän luonnon symbolit
Kesän voittoa talvesta on jo muinaisina aikoina juhlittu kevätpäivän tasauksen aikaan. Viimeistä kertaa Jerusalemiin saapunutta Jeesusta palmulehvin tervehtineet ihmiset toivat pääsiäiseen erilaisten oksien siunaamisen. Pääsiäisen tunnusväri symbolisoi aurinkoa ja keväällä maasta nousevat narsissit Kristuksen ylösnousemusta ja kuoleman voittamista.

5) Muna ja jänis
Pääsisäismunien on katsottu liittyvän monien kansojen mytologioissa esiintyvään munaan ja  kosmologioihin maailman syntymisestä munasta. Kirkollisessa perinteessä muna on selitetty ylösnousemuksen symboliksi. Kevään ikiaikaisten hedelmällisyysriittien symboliksi jänis voitiin tulkita siksi, että se tuottaa ahkerasti poikasia. Uskomusten mukaan pääsiäisjänis kiertelee pihoissa ja kätkee kilttien lasten löydettäväksi munia.

Eli myös sillä noidan kahvipannulla on muiden pääsiäiseen liittyvien ilmiöiden tapaan monipuoliset eri aikakausilta ja eri puolilta tulleet taustansa. Pari linkkiä pannaan vielä:

Pääsiäiskorttien aiheet kumpuavat keskiajalta. Rannikkoseudun sanomat

Marko Nenonen: Valpuri Kyni – noitanainen. Noituus, taikuus ja noitavainot Suomessa -sivustolla

Paholaisen juoma Räpyläpölkky-blogissa

/ts

Mainokset