Lapsena minua kiehtoivat Raul Roineen toimittaman Suomen kansan suuren satukirjan tarinat, joissa seikkailivat peikot, prinssit, veljekset, puhuvat linnut ja peukaloiset. Toisaalta satujen tunnelma oli  hieman outo, ehkä ne mystisyydessään poikkesivat liikaa niistä saduista joita yleensä 70- ja 80-luvun taitteessa luettiin.

Äskettäin minulla oli ilo saada käsiini edellä mainitun teoksen "aikuisten versio". Se on Erik Rudbeckin, kirjailinimeltään Eero Salmelaisen kokoama Suomen kansan satuja ja tarinoita. Sadut perustuvat osittain samoihin kertoimuksiin kuin Roineellakin, mutta kieleltään teos on paljon monipuolisempi ja elävämpi. Näiden kansansatujen taustallahan ovat satojen tai tuhansienkin vuosien takaa eri puolilta maailmaa tänne kulkeutuneet tarinat, mutta jotka ovat sukupolvien aikana muuttuneet osaksi suomalaista kansanperinnettä. Tyylinäytteenä olkoon Ihmeellisen koivun alku:

Oli ukko ja akka ja yksi tytär heillä. Katosi lammas laitumelta, niin lähtevät sitä etsimään. Etsivät, etsivät kumpikin eri haaraltansa metsässä, niin tulee Syöjätär akalle vastaan, sanoo: "Syle, herja, huotrahani, käy läpi jalan kesitse, muutu mustaksi lampaaksi." Akka ei sylkenyt eikä jalan kesitse käynyt, vaan kuitenkin Syöjätär muutti hänet lampaaksi metsään. Itse rupesi akaksi ja huhui sieltä miehelle: "Ukko hoi, hoi ukko! Jo minä löysin lampaani!" Ukko luuli akkansa olevan ja läksi syöjättären keralla kotiinsa, hyvillänsä kun lammas muka löydettiin. Kotiin tultua sanoi Syöjätär ukolle: "Nyt pitää, ukkoseni, meidän tämä lammas tappaa, jott’ei vasta katraasta metsään eksy." Ukko oli hiljainen, sopuisa mies, ei vastustellut eukkoa, sanoi vain: "Tehkäämme niin." Mutta tyttö kun kuuli heidän puheensa, juoksi lammaskatraaseen ja sanoi: "Oi maammoseni, nyt sinua tullaan tappamaan." – "No, kun tapettaneen" sanoi siellä se musta lammas tyttärellensä, "sinä elä syö rokkaa minusta, elä lihaa, vaan korjaa kaikki luut pellon pientareeseen". Ei aikaakaan, niin otetaan musta lammas katraasta ja tapetaan. Syöjätär keittää siitä rokan ja kantaa ukon tyttärelle syödä. Mutta tyttöpä muisti maammonsa varoituksen, ei syönytkään keittoa, vaan kantoi luut pellon pientareelle, peitti maahan, ja niistä siellä kasvoi koivu, suuri, ylen kaunis koivu."

Ja tässä oli vasta sadun ensimmäinen kappale. Tahti ja juonenkäänteet jatkuvat yhtä hurjina  siihen saakka kun päästään sanoihin: Sen pituinen se tarina.

Suomen kansan satuja ja tarinoita sisältää myös Martti Haavion esipuheen, jossa kerrotaan satukokoelman syntymisestä sekä Erik Rudbeckin elämästä. Kansanrunojen keruuretkestä 1850-luvun Keski-Suomessa tuore ylioppilas Rudbeck oli kertonut seuraavasti:

"Satuja luulimme vielä löytyvän, sillä nimittivät meillen useampia miehiä, joitten pitäisi niitä tietää ja muistaa; mutta kun tapasimme miehet ja tulimme heidän pakeille, niin eivät tienneet tuon enempätä. Ja josko tiesivätkin jotakuta tarinoida, niin se oli niin varsin halpaa, ja päällisiksi vielä niin ruokotointa ja roskaista, että sitä tuskin itse viihti kuunnella, sitä vähemmän muitten varalle paperillen panna."

Näin sujui keruumatka, kunnes sitten Kivijärven Kinnulassa:

"Satuja saime täällä enemmän kuin missään muualla; siksi kun se oli vaan yksiainoa kyläkunta. Niitä puhelivat paraastaan nuoret ja keskiikäiset miehet, vanhuksia ei niitä saatu puhelemaan."

Parikymppinen Rudbeck sai tehtäväkseen Suomen kansan satujen kokoamisen käyttäen aineistona paitsi omia tuoreita kokoelmiaan, myös mm. Lönnrotin, Cajánin, Europaeuksen ja Ahlqvistin keräelmiä. Rudbeck valitsi perustekstin, jota lisäili ja keräili muista saduista saamillaan piirteillä. Martti Haavion toteaa, että "Hän tunkeutui satujen maailmaan lähimpinä oppainaan Grimmin veljekset. Mutta kun nämä olivat kamarioppineita, mytologeja ja kielimiehiä, Salmelainen oli syvästi perehtynyt elävään kansanperinteeseen ja oli uutta luova runoilija"

Lisää tietoa Erik Rudbeckista Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkelista sekä jutusta Viikko Savossa 10.8.2005: Eero Salmelainen – suurmieskultin uhri. Suomen satujen kerääjä kuoli alkoholisoituneena Kuopiossa (PDF). /ts

Mainokset