Marraskuun Pirkka-lehden kannessa komeilee riisimuroista, sitrushedelmistä sekä kahvikupillisesta koostuva aamiaisasetelma. Pääotsikko kuuluu "Aamusta päivä alkaa". No niinpä tietysti. Muut otsikot muodostavat tehtäväluettelon lukijalle: Onnitellaan isää. Järjestetään pikkujoulut. Ostetaan ulkoilupuku. Ruokitaan lintuja. Varataan talviloma. Check, check, check…

Pääkirjoituksessa puffataan lehden sisältä löytyvää taidehistorioitsija Anna Kortelaisen haastattelua. Ei mitenkään yllättävästi Pirkkakin on innostunut hänen uusimmasta teoksesta Päivä naisten paratiisissa. "Siis pää pystyyn ja shoppailemaan!" päättelee päätoimittaja Riitta Korhonen.

Pääkirjoituksessa siteerataan myös Anna Kortelaisen ajatusta arkisten itsestäänselvyyksien pohtimisen tärkeydestä. Ehkä tähän ajatukseen liittyen lehdessä on juttu suomalaisesta aamusta, jossa seurataan vammalalaisen eläkeläisen, kempeleläisen perheen, helsinkiläisen bussinkuljettajan, raisiolaisen toimitusjohtajan sekä kaavilaisen kauppiaspariskunnan aamutoimia ja päivän käynnistymistä. Väliin leikataan arkisenkiehtovia faktoja, kuten että "kuuden ja yhdeksän välillä radiota kuuntelee 52 prosenttia suomalaisista. 42 prosenttia lukee aamulla sanomalehteä, 36 prosenttia katsoo televisiota ja netissä käy 9 prosenttia". Juttu muistutti etäisesti joitain Ilkka Malmbergin Helsingin Sanomien Kuukausiliitteeseen kirjoittamia, suomalaisen arkielämää kuvaavia artikkeleita, mutta oli tietysti sliipatumpi. Siis kaikilta puolin pirkkamaisempi. Mutta ehkä elämä on. Mikä johti seuraavaan päätelmään:

Yksi merkittävimmistä suomalaista arkipäivää määrittelevistä tekijöistä on suuret kauppaketjut.

90 prosenttia päivittäistavarakaupasta on S-ryhmän, K-ryhmän sekä Tradekan ja Wihurin yhteisen ketjun hallussa [Talouselämä-lehden artikkeli], loput on Lidlillä ja muilla. Ketjujen asiakaslehtien (Pirkka, Yhteishyvä, Me-lehti) levikki on yhteensä yli pari miljoonaa lehteä [Aikakauslehtien liiton mediakortit], saman verran lienee suomalaisilla ketjujen kanta-asiakkuuksia ja bonuskortteja. Kaikilla ketjuilla on omat verkkoportaalinsa [Yhteishyvä, Plussa, Tradeka], joista saa lukea uusimmat tarjoukset ja reseptit.

Nämä kauppaketjut päättävät, mitä ruokaa suomalaiset arkipöytäänsä laittavat.

Asiakaslehtien tarkoitus on tehdä ihmisten arkipäivästä mahdollisimman helppo ja mukava, ja tarvittaessa maustaa sitä ripauksella juhlan tuntua. Ketju alkaa ruokaohjeiden katselusta ja ostoslistan laadinnasta, jatkuu ostostapahtumalla ja ruuan laittamisella. Tämä kaikki tähtää perheen yhteiseen ruokahetkeen, jolloin kokoonnutaan kauniisti katetun pöydän ääreen syömään maukasta arkiruokaa ja keskustelemaan menneen päivän tapahtumista tai tulevan viikon ohjelmasta. Tai suunnitellaan talvilomaa, lähdettäsiinkö hei plussapisteillä vaikka ruotsinlaivalle?

Eikä kauppaketjujen vaikutus ei rajoitu pelkästään keittiöömme. Tässä merkinnässä, tai lastussa, ei päästy käsittelemään sitä, miten kaupan keskusliikkeet myös määrittelevät osaltaan sen, kuinka yhdyskuntarakenne mudostuu, miltä kaupat näyttävät, missä kaupat ja muut palvelut sijaitsevat, miten niihin kuljetaan, kuinka usein niissä käydään… /ts

Mainokset