Live Forever on loistava dokumentti paitsi 1990-luvun alkupuoliskon brittiläisestä pop-musiikista ja nuorisokulttuurista niin myös kyseisen ajan yhteiskunnasta ja politiikasta. Dokumentti alkaa Stone Rosesin keikasta ruohon- ja ekstaasinhuuruisella Spike Islandilla ja käy lävitse tunnetuimpia ajan bändejä kuten Blur, Oasis, Pulp, Sleeper ja Massive Attack. Brittipopin nousun aikana siirrytään Thatcherin ajasta Blairin Cool Britanniaan osittain poppareiden siivellä ja lopussa kaikille rock-dokumenteille ominaisesti huumeiden hidastamat tähdet analysoivat kameran edessä mennyttä. Useimmat haastatelluista on halunnut ottaa välimatkaa aikaan, johon kuului pahimmillaan entisten marginaalipopparien poseeraaminen Vanity Fairissa, Tony Blairin mielistely ja kokaiinijonot vessoissa. Dokumentista käy ilmi, että ilmiön leviämisessä oli suuri merkitys median tietyn musiikkigenren ympärille luomalla hypellä. Musiikkihan oli (ja on edelleen) olemassa, mutta lisäksi tarvittiin muita tekijöitä ja ennen kaikkea lehdistöä. Buumin loppuu ajoitetaan dokumentissa Dianan kuolemaan ja Robbie Williamsin vesitettyyn Oasis-poppiin.

Brittipop näkyi myös Suomessa ainakin suurimpien kaupunkien klubi- ja konserttielämän vilkastumisena. Samaan aikaanhan osui Suomen toipuminen lamasta sekä baarielämän vapautuminen. Hieman omituisia ajan ilmiöitä olivat Oasis-coverbändi No Waysiksen esiintyminen Vanhalla YO-talolla sekä Oasiksen ja Blurin välille masinoidun kaksinkamppailun innostamana jomman kumman iltapäivälehden yritys vastaavaan Egotripin ja Supperheadsin välille…

Olinhan siellä minäkin. Löysin arkistoistani muutaman flyerin, jotka skannasin ja vein Flyermaniaan. Soundcrap oli vielä kallellaan amerikkalaiseen vaihtoehtorockiin, mutta Bingo, jota pidettiin Fredrikinkadun Cafe Fredrikissä (myöh. Jump Inn) oli jo erittäin tietoisesti pop. Splendidin flyeri todistaa, että kasariklubeja oli jo vuonna 1996 (mikä siis tarkoittaa sitä, että brittipop palaa taas kohta). Pitää vielä muistaa se, että Suomen varsinainen Madchester oli tietysti Tampere.

Soundcrap22_1 Bingo22_1 Splendid22_1 Smashhits21_1

 

Poko Records muuten on julkaissut kokoelman nimeltä Sivulliset – valikoima suomalaista vaihtoehtorockia vuosilta 1985-2000.

Ai, Blur vai Oasis? Sanotaan kuitenkin Blur, ehkä esimerkiksi tämän vuoksi:

Jim stops and gets out the car,
goes to a house in Emperor’s gate,
Through the door and to his room,
Then he puts the TV on,
Turns it off and makes some tea,
Says Modern Life Is Rubbish I’m
Holding on for tomorrow.

[For Tomorrow levyltä Modern life is rubbish]

No niin, pitihän tämä testi vielä tehdä, vaikka eiköhän se selväksi tullut muutenkin…

You Are an Indie Rocker!

You are in it for the love of the music…
And you couldn’t care less about being signed by a big label.
You’re all about loving and supporting music – not commercial success.
You may not have the fame and glory, but you have complete control of your career.

[via Schizo]

Mainokset