Slow food -liike, lähiruoka, luomu… Kasvimaalla kyykkiminen on aina ollut suosittua, nyt se alkaa olla trendikästä. Eikä siihen tarvita omaa pihaa, vaan kaupunkien maattomalle luokalle riittää sisäisen koskelanjussin löytämiseksi vuokrattu viljelypalsta. Parhaimmillaan viljely on sosiaalista ja ekologista, jopa hyödyllistä toimintaa. Palstoja voisi kaupungeissa olla jopa enemmänkin; ainakin entisessä Itä-Saksassa on lähiötalojen pihoja muutettu viljelypalstoiksi. Bloggaajatkin viljelevät, tai viljelijät bloggaavat – ihan miten vaan.

Siirtolapuutarhoilla on aikoinaan ollut oma taloudellinen merkityksensä ja ideologinen taustansa. Nykyään vaikuttimet ovat mitä moninaisimmat, tai kuten palstanaapurimme Herra Kaikentietävä sen totesi: "Juuuh, kyllähän niitä kaikenlaisia, heh tuota, viljelijöitä, täällä on…". Omalla puolen aarin palstallamme noudatetaan vapaata kasvatusta ja luonnonvalintaa: keväällä siemeniä maahan ja kesän mittaan katsotaan, mitä tuli. Koko homman kohokohta on se, kun lämpimästä Äiti maan povesta saa kaivaa täydellisen pyöreitä ja keltaisia pikku pottuja ja nauttia ne jumalaiset mukulat voin ja muun särpimen kanssa.

Mainokset