Viime perjantai-iltapäivän metromatkaa piristivät kaksi todennäköisesti venäläisperäistä herraa, jotka kitaralla ja tamburiinilla varustautuneina soittivat työmatkalaisille reippaita ralleja, kuten ”huopikkaat huopikkaat” ja ”oi niitä aikoja”. Vastaava tapahtui viime talvena, jolloin asialla oli pari eteläamerikkalaista musikanttia panhuiluineen ja kitaroineen.

Todella mahtavaaa! Elävää kaupunkikulttuuria, monikulttuurisuutta, spontaanisuutta – murto-osalla Musiikkitalon kustannuksista. Mutta mitä ilmeisemmin myös Lailla kiellettyä yleisen järjestyksen rikkomista…

Mainokset